Mielen ja psyykkisenvalmennuksen huippuosaaja Jeffrey Hodges - Haastattelussa.

Tällä kertaa tutustumme australialaiseen mentaalivalmentajaan nimeltä Jeffrey Hodges. Hodges omistaa yrityksen nimeltä Sportsmind, joka keskittyy täysin urheilijoiden psyykkisten ominaisuuksien kehittämiseen. Hän on muun muassa kirjoittanut kirjat: "Champion thoughts, Champion feelings", "Sportsmind" sekä "Sportsmind mental mastery training manual". Kyseessä ei ole siis mikään sunnuntaikirjoittaja vaan oman alansa huippuosaaja. Törmäsin Hodgesin kirjoihin seikkaillessani Australiassa. Kiinnostuin sen verran lukemastani, että päätin osallistua hänen seminaariinsa. Seminaarin jälkeen olin jo, niin vakuuttunut hänen osaamisestaan, että päätin esitellä hänet suomalaiselle kamppailuyleisölle.

Terve Jeffrey! Kerro lyhyesti kuka olet ja valaise hieman taustaasi.

  • - Nimeni on Jeffrey Hodges. Olen opiskellut urheilijoiden psyykkisten ominaisuuksien kehittämistä aina 1980-luvulta lähtien. Koulutukseltani olen Master of science in mental skills training eli näin vapaasti suomennettuna Psyykkisen valmennuksen professori. Huomasin urheilupsykologian olevan erittäin "harmaa alue" johon aiemmin ei ollut paljoa keskitytty. Päätin hieman haastaa aikaisempia koulukuntia ja perustaa jotain omaa, missä käytetään modernimpia tekniikoita tukemaan urheilusuorituksia. Silloin ensimmäistä kertaa idea Sportsmindista syntyi.

Mikä on Sportsmindin konsepti?

  • - Kaikki suoritukset alkavat siitä, että näemme sen ensiksi ajatuksissamme. Suurin osa urheilijoista ei tiedosta ajatuksiaan ja niiden tärkeyttä suorituksissa. Totuus on kuitenkin se, että juuri tämä on se seikka, joka joko rajoittaa meitä tai ajaa meidät parempiin suorituksiin. Sportsmind konsepti rakentuu seitsemän taidon kokonaisuudesta: motivaatio, tavoitteiden asettelu, keskittyminen, positiivinen asenne, visualisointi (ajattelu mielikuvin) ja positiivinen tunteiden hallinta ja positiivinen itsenäkemys.

Miten mielen harjoittamien tulisi aloittaa?

  • - Ensimmäinen ja tärkein askel kohti parempaa psyykkistä suoritusta on yksinkertaisesti ajatusten hallinta. Suurin osa ihmisistä antaa ajatusten tulla ja mennä itsestään olematta tietoinen niiden vaikutuksista. He sanovat etteivät voi ajatuksilleen mitään. Se ei ole totta! Voimme itse valita ajatuksemme, mutta se vaatii harjoittelua! Jotta voimme paremmin ohjata ajatuksiamme tukemaan urheilusuoritustamme, meidän on huomattava ne. Kun opimme huomaamaan ajatuksemme, seuraava askel on huomata ovatko kyseiset ajatukset negatiivisia vai positiivisia. Kun tämä on hallinnassa voimme helpommin valita ajatuksemme ja heittää pois ei toivotut ajatukset. Juuri tähän ominaisuuteen kehitin kuuden viikon harjoitteluohjelman, josta kirjoitin opuksen nimeltä "Sportsmind Mental Mastery Training Manualin". Kirjassa on harjoitteet jokaiselle päivälle kuuden viikon ajaksi. Jos keskittyy harjoitteisiin päivittäin kuusi viikkoa, takaan että tulokset ovat huomattavia.

Paljon psyykkiseen harjoitteluun tulisi panostaa verrattuna fyysiseen harjoitteluun?

  • - Suurin osa ammattiurheilijoista panostaa fyysiseen harjoitteluun noin 2 - 6 tuntia päivässä. Harjoittelu on suunniteltua, kuten sen pitää ollakin. Tosin harva urheilija panostaa psyykkisten ominaisuuksien harjoittelemiseen. Mielestäni tämä on kuitenkin epätäydellistä harjoittelemista. Minun ehdotukseni psyykkisten ominaisuuksien harjoittelemiseen olisi noin 20 minuuttia 1-2 kertaa päivässä. Psyykkisten harjoitusten pitäisi mielestäni olla mukana myös harjoitussuunnitelmassa.

Voitko antaa esimerkkejä mitä asiakkaasi ovat hyötyneet mielen harjoittamisesta?

  • - Olen työskennellyt lukuisien urheilijoiden kanssa. Urheilijoiden taso on vaihdellut ammattilais rugbyjoukkueista harrastaja golffareihin. Mikä on mielenkiintoista on se, että jokainen urheilija, joka on panostanut psyykkisten ominaisuuksien kehittämiseen on parantanut suoritustaan, jotkut jopa 75% lähtötasostaan. Kaksi vuotta sitten freestylehyppääjä Lydia Lassila otti yhteyttä minuun. Hänen kanssaan edettiin niin kuin kaikkien muidenkin kanssa. Aluksi keskittyen seitsemään periaatteeseen, josta sitten syvennyimme työskentelemään ongelma osa-alueiden kanssa. Tänä talvena Lydia voitti kultamitalin Vancouverin olympiakisoissa.

Kerro hieman miten Lydia Lassila harjoitti mieltään?

Lydia Lassila muodosti itselleen visualisointi rutiinin, missä hän näki itsensä tulevaisuudessa, jo olympiavoittajana. Hänen tulevaisuuden persoonansa muodostui jo niin vahvaksi hänen mielessään, että hän pystyi jo tuntemaan, aistimaan kaikki ne tunteet, jotka hän kuvitteli tuntevansa kultamitalinsa jälkeen. Voisi sanoa, että Lydia muodosti suhteen tulevaisuuden persoonaansa.

Mitkä ovat huippu-urheilijoille mielestäsi yhteisiä psyykkisiä ominaisuuksia?

Kehittäessäni Sportsmindia tutkin huippu-urheilijoiden psyykkisiä ominaisuuksia. Perinteisesti monet psykologiset koulukunnat ovat sitä mieltä, että psyykkiset ominaisuudet ovat joko perittyjä tai ympäristön muovaavia. Minä uskon kuitenkin, että ominaisuuksia pystyy muovaamaan ja kehittämään haluttuihin suuntiin. Esimerkiksi luovuttajasta pystyy muovaamaan taistelijan oikeilla menetelmillä kuten **NLP:n avulla. Sportsmindin seitsemän taitoa keskittyy juuri niiden ominaisuuksien kehittämiseen, jotka saattavat olla luonnollisia poikkeuksellisen lahjakkaille huippu- urheilijoille.  Jotkut vain osaavat ajatella oikein luonnostaan, se ei kuitenkaan tarkoita, että jos et osaa sitä luonnostasi ettet voi sitä opetella.

Onko meditaatiosta tai Joogasta hyötyä huippu-urheilijoille?

  • - On hyötyä! Keskittymiskyky paranee ja tietoisuus itsestä kasvaa. Kun nämä ominaisuudet paranevat pystyy urheilija keskittymään paremmin huippusuoritukseen ja keskittymisen ansiosta saamaan itsestään paremmin oman potentiaalinsa käyttöönsä.

Millaista meditaatiota tai Joogaa kannattaa sitten kokeilla?

                     

  • - Kannattaa kokeilla useita eri vaihtoehtoja ja löytää itselleen sopivin. Esimerkiksi CD:ltä kuunneltava nauhoita, mantran toistaminen, keskittyminen vain yhteen asiaan, keskittyminen kahteen asiaan, erilaiset joogaharjoitteet ja niin edelleen. Tärkeintä on löytää itselle sopivin muoto.

Voitko antaa lukijoillemme jonkun lyhyen esimerkin harjoituksesta, jota he voisivat itse kokeilla?

  • - Varaa itsellesi hetki aikaa ja mieti missä osa alueessa lajissasi sinulla on parannettavaa. Se voi olla esimerkiksi taistelutahto, pystyottelu tai vaikka voima. Sillä ei ole väliä, mikä osa alue on kyseessä. Olit valitsemassasi osa-alueessasi huono tai et, kyseessä on kuitenkin rajoittava uskomus. Kirjoita nyt paperille mahdollisimman tarkasti miten haluaisit asian olevan. Käytä siihen 15-20 sanaa. Jos esimerkiksi uskot alasvientejesi olevan huonoja, kirjoita millaisia haluaisit alasvientiesi olevan. Kirjoita nykymuodossa ja käytä mahdollisimman tarkkoja ja tarkentavia sanoja. Pidä lappu mukanasi, joka päivä kuukauden ajan. Lue se kolme kertaa päivässä, esimerkiksi ruokailun yhteydessä. Yhdistämällä toistot johonkin tiettyyn rutiiniin päivässä, se on helpompi muistaa. Käytä toistamiseen aikaa noin 1 minuutti. Näin ollen voit vaikuttaa uskomuksiisi osaamisesta ja täten lisätä itseluottamusta tekniikoiden suorittamiseen.

Esimerkki

Pystyotteluni on vahva. Alasvientini ovat räjähtäviä ja täydellisesti ajoitettuja. Kukaan ei pysty niitä estämään.

Tai

Minulla on aivan uskomaton taistelutahto. Taistelen aina tilanteet loppuun asti.

Kiitoksia neuvoista ja haastattelusta!

Lähteet: Haastattelu Arttu Nyman (Australiassa) & Marko Kaarto

             www.sportsmind.com.au

             http://www.markokaarto.fi/

**Neurolingvistinen ohjelmointi (NLP; engl. neuro-linguistic programming) on psykologinen lähestymissuunta, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten välistä kommunikaatiota ja oppimista. NLP:llä ei ole yhtenäistä teoreettista pohjaa vaan siihen on otettu mukaan toimivia tekniikoita riippumatta siitä, onko nille tarjolla tieteellistä selitystä tai todistusaineistoa. NLP pohjautuu Richard Bandlerin ja John Grinderin 1970-luvun alussa tekemiin töihin, minkä jälkeen siihen on lisätty uusia tekniikoita, ja NLP-liike on jakautunut useisiin eri suuntauksiin.