Blogit  

Tulihan niitä voittoja vihdoin pitkän odotuksen päätteeksi. Viikko sitten painittu Puolan turnaus sujui hyvin. Ensimmäinen ottelu oli todella tärkeä henkisesti. Ottelu ei ollut katsomisen arvoinen, mutta se ensimmäinen voitto puoleentoista vuoteen kovan kamppailun päätteeksi tuntui mahtavalta. Itseluottamus koheni valtaisasti sekä voittamisen tunne muistui mieleen.

Yksi suuremmista ongelmista loukkaantumisen jälkeen on ollut henkisesti se, että ei ole ollut tarpeeksi voittamisen nälkää ja mikä vielä pahempaa häviö ei ole tuntunut pahalta! Vihdoin voittamisen halu löytyi ja toinen ottelu olikin oikein taisteluvoitto. Kolmas ottelu koituikin sitten tappioksi ja häviämisen kurjuus palautui mieleeni.

Neljäs ottelu sujui niin kuin olin ajatellut. Saksan leirillä sain sopivan näytteen vastustajani ottelutyylistä ja tiesin tarkkaan millä lailla voisin kaverin voittaa. Juuri ajattelemani liike oikeaan aikaan koitui vastustajani kohtaloksi. Pronssi ottelussa sain luovutusvoiton ja siis sijoituin kolmanneksi.

Lauantain PM-kilpailu tuntuu kyljessä! Kisat lähtivät hyvin käyntiin, sain kaverin juntasta nostettua, mutta sitten, kun riuhtaisin menemään, kyljestä vihlaisi. Toinen ottelu menikin sitten huonosti. Ajatukset olivat kipeässä kyljessä enkä saanut kaveria nostettua, kun tyhmänä yritin vielä nostaa kipeältä puolelta. Kaiken päätteeksi kaveri rullasi vielä kyljenkannalta murskaavaan suuntaan. Tappion jälkeen olisi ollut vielä otteluita edessä, mutta kylki sanoi jatkosopimuksen irti ja kisat päättyivät osaltani luovutukseen.

Kävin äskettäin lääkärissä ja kylkivamma johtui vinon vatsalihaksen repeämästä kylkiluun kiinnityskohdasta. Taukoa kipua aiheuttavasta liikunnasta tulee noin kaksi viikkoa. Nyt pääsee sitten viettämään muutaman päivän kesää kylkeä parannellessa.

Tämä aihe vetoaa usein tunteisiin, ja monesti tarkoitetaan samalla sanalla eri asioita. En halua olla sellainen, että kiellän tämän nuorilta ehdottomasti ja käännän selkäni, kun he omatoimisesti, tai jonkun "asiantuntijan" avustuksella hoitavat homman.

Edellisen juttuni kommenttiosiossa selitin tärkeitä käsitteitä, jotta ymmärrettäisiin asiat joita käyttämilläni sanoilla tarkoitan. Painonpudotus sanaa tässä käytetään tarkoittamaan painon alentamista tarkoituksena päästä kilpailussa alenpaan sarjaan. Ja edelleen puhun nuorista, tässä n, 13 - 17 vuotiaista. Nuoremmilla tämä alue on vielä sitä nippelitietoa, jota ennen moneen tärkeämpään asiaan pitää laittaa kaikki mielenkiinto. Biologinen ikä saattaa joillakin olla useamman vuoden edellä tai jäljessä fyysistä ikää. 

Laihdutus -(kuluttaa enemmän energiaa, kuin saa)- on asia jota en hyväksy. Urheileva ja kasvava nuori tarvii kaiken energian kehittymiseensä. Tässä iässä painon kuuluukin nousta kasvun ja lihaksiston kehittymisen tuloksena. Jos rasvaa kertyy, niin jotain muuta on pielessä. Tytöt kuitenkin on rakennettu sellaisiksi, että murrosiän alussa tapahtuu pientä pyöristymistä - niin pitääkin - se tasaantuu, ei syytä paniikkiin.

Kuivatus on hieman luonnoliisempaa, mutta se on  vaarallista, kun lähestytään 3% luokkaa, eli 50 kiloisella puoltatoista kiloa. Siitä kannattaa käydä lukemassa VVV:n tai HPM:n sivuilta. Luonnollista siksi, että monikaan ei tule normaalilta saunareissulta samanpainoisena, kuin sinne meni. Tai vähän kovemmassa hikitreenissä paino laskee, vaikka kuinka olisi juonut. Opettakaa painijoitanne tuntemaan oman kehonsa käyttäytymistä.

Seuraavaksi siteeraan Karilan Tuomoa: "Ei viedä p...aa vaa''''''''''''''''alle". Sitä en pidä pahana, jos kauden tärkeimpien kisojen punnituspäivän ja muutaman edellisen päivän vähän nälässä olisi. Myös muutaman viikon ennen kisoja voisi jättää semmoiset pois, mikä turvottaa elimisöä, eli suola, sokeri ja turha hiilihydraatti. Vaikka urheilija syökin terveellisesti, niin tässä söisi vielä terveellisemmin.

Opetellaan mittaamaan kehitystä muillakin asioilla, kuin kilpailutuloksella ja tuetaan lasta kasvamaan omaan sarjaansa ja pärjäämään siinä. Ja kaikenaikaa tähtäin aikuisten sarjoihin. Vähän kuten harrastelijamaratoonari, jonka lopputulosta ei viiden kilometrin kohdalla kannata mennä arvailemaan. Järkevästi juoksuunsa keskittyvä voi olla siinä vaiheessa paljonkin jäljessä.