Liiton jutut

Raapaisen taas tekstiä, annan vähän elonmerkkiä. Palstan alkuperäinen ajatus on ollut se, että  painija-alkujen äidit ja isät kyselisivät valmentamiseen liittyviä juttuja, kun on tullut nähtyä vuosien varrella monenlaista. On kokemusta nousuista, lahjakkuuksista ja heidän uhosta, tuhosta ja onnistumisista. Niistä saa hyviä aiheita. Nyt pitää repiä jutut omasta päästä ja toivoa, että ne johonkin osuisivat. Olen tietoisesti välttänyt kirjoittamasta ns. aroista aiheista ja liiton hommista.

Pitänee nyt muun aiheen puuttuessa mennä niihin.

Olen sitä mieltä, että liitto hukkaa paljon voimavaroja, jos ei kohtele tasapuolisesti molempia painimuotoja. Itse näen, että painimuotojen välinen vääntö on turhaa. Maakunnissa paini taistelee elintilastaan muiden lajien kanssa. Lahjakkain porukka valitsee lajin, jossa on todellista imua, ja nykyään se ei ole välttämättä paini. Paini ei saa jämähtää sisäiseen vääntöön, kreko / vapaa, vaan sen pitää ottaa paikkansa monipuolisena kamppailulajina, jota todellakin arvostetaan. Kysyntä painiosaamisesta joukkuelajien ja muiden kamppailulajien puolelta kertoo sen.

Nyt kreko on suositumpaa Suomessa, mutta se ei saa käyttää asemaansa väärin. FILA:n  lajeina olevat lukkopaini ja vapaaottelu lisäävät suosiotaan. Ruotsin painiliitto on ottanut ohjelmistoonsa vapaapainin pojille. Aika menee eteenpäin. Ehkä jonkun vuoden kuluttua kirjoitan, että liitto ei saa unohtaa kreko-painia??

Kirjoitukseni pointti on se, että lajimme parissa on monenlaista lahjakkuutta ja osaamista. Ne pitää ottaa käyttöön tasapuolisesti yhteiseksi hyväksi. Jos katsotaan yksipuolisesti asioita, jää paljon voimavaroja käyttämättä.

Tätä valmennushommaa kun on tullut tehtyä vuosia, niin tiedän mitä tarkoittaa työ, kaikki oman toimen ohella. Ei ole todellakaan varaa jättää käyttämättä sellaisia tekijöitä, joilla olisi kykyä ja osaamista viedä lajia eteenpäin. Kokonaisuus muodostuu erilaisista ihmisistä. Seuroille on kullan-arvoisia tekijät, joilla on kykyä, intoa ja taitoa viedä lajia eteenpäin. Heidät pitää ottaa vastaan myös mielipiteineen. Työ on aina tekijänsä näköinen.

 On sanottu, että pitää aloittaa painimuoto jo nuorena.. en itse usko siihen.  Olen kuitenkin valmis ottaman vastaan erimielistä palautetta. Ny kuitenkin kreko maajoukkueessa painii useampi nuorempana vapavapaaseen satsannut kaveri.

 Jos tänäpäivänä joku haluaa alkaa tekemään töitä yhteiseksi hyväksi, eikä pelkästään omaksi, sellainen on otettava vastaan suurena harvinaisuutena, vaikka hän ei kaikessa ajattelisi samalla tavalla, kun itse on tottunut. Aika menee eteenpäin, ja uudet tekijät jatkavat siitä, mihin meidän voimamme riittivät.